Miten EU:n Whistleblowing -direktiivi voidaan panna täytäntöön väärin?

Ruotsi joutui Euroopan unionin (EU) kanssa kiistanalaiseksi, kun se toteutti vuoden 2019 Whistleblowing Direktiivi. Heidän virheensä toimii oppimismahdollisuutena uuden lainsäädännön käyttöönoton haasteista. Tässä artikkelissa luodaan katsaus seuraaviin seikkoihin:

‍

• Mitä Ruotsi teki väärin;
• Seuraukset;
• Puutteellinen täytäntöönpano.

‍

Mitä Ruotsi teki väärin?

‍

Helmikuussa 2022 Euroopan komissio päätti, että Ruotsin hyväksymät toimenpiteet lykkäävät tiettyjen vuoden 2019 Whistleblowing -direktiivin mukaisten suojatoimien soveltamista 17. heinäkuuta 2022 asti. Tämä on myöhässä EU:n asettamasta määräajasta, jonka mukaan näiden olisi pitänyt tulla voimaan 17. joulukuuta 2021. Vaikka jäsenvaltiot voivat muuttaa määräaikoja, EU:n määräämät päivämäärät ovat lopullinen päivämäärä, johon mennessä maiden olisi pantava direktiivi täytäntöön.

‍

Mitkä ovat seuraukset?

‍

Ruotsille annettiin kahden kuukauden määräaika ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, koska se rikkoo EU:n lainsäädäntöä. Jos maa ei noudata tätä velvoitetta, Euroopan komissio voi lähettää lisävaroituksen. Jos toimiin ei edelleenkään ryhdytä, tapaus voi päätyä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen. Näiden määräysten noudattamatta jättämisestä voidaan myös määrätä sakkoja.

‍

Uteliaita varten olemme luoneet toisen blogipostauksen, jossa korostetaan ''Kuinka toteuttaa tehokkaasti whistleblowing -järjestelmä'' täällä.

‍

Puutteellinen täytäntöönpano

‍

Ruotsi on toistaiseksi vähemmistönä niiden EU:n jäsenvaltioiden joukossa, jotka ovat tosiasiallisesti hyväksyneet Whistleblowing -direktiivin edellä mainitusta ongelmasta huolimatta. Valitettavasti suurin osa jäsenvaltioista ei ole vieläkään ehtinyt ottaa uutta asetusta käyttöön, vaikka yksi määräaika on jo kulunut ja seuraava lähestyy yhä lähempänä. Onneksi vain yksi valtio ei ole vielä aloittanut lainkaan, joten ainakin prosessi on useimmissa maissa käynnissä.

‍

Vaikka EU:n Whistleblowing -direktiivi ei ehkä olekaan kaikkien prioriteettilistan kärjessä, määräaikojen laiminlyönnillä ja virheellisellä täytäntöönpanolla on silti seurauksia. Huolimatta siitä, että suurin osa EU:n jäsenvaltioista on edistynyt täytäntöönpanossa hitaasti, suurin osa on ainakin aloittanut prosessin. Nähtäväksi jää, tuleeko Ruotsin kaltaisia ongelmia vielä lisää. Pysykää kuulolla, jotta se selviää!

‍

Lisätietoa:

‍

EU Whistleblowing Monitor (2022) "Status of Transposition". Luettu 8. kesäkuuta 2022 . https://whistleblowingmonitor.eu/.

‍