Yksityisyyden ja henkilötietojen suojaaminen sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.

Yksityisyyden suoja ja henkilötietojen suoja liittyvät läheisesti toisiinsa, mutta nämä käsitteet liittyvät kuitenkin eri oikeuksiin. Oikeus yksityisyyteen tai oikeus yksityiselämän kunnioittamiseen syntyi ensimmäisenä ihmisoikeutena, joka liittyy tilanteisiin, joissa yksilön yksityinen etu on vaarantunut. Tähän oikeuteen kuuluu yleinen kielto puuttua yksityiselämään, ellei siihen ole perusteita. Yksityisyyden suojaa tulkitaan näin ollen laajasti, ja se voi liittyä moniin näkökohtiin, joilla puututaan yksilön henkilökohtaiseen elämään, kuten intiimeihin tilanteisiin, arkaluonteisiin tai luottamuksellisiin tietoihin, tietoihin, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti yleisön käsitykseen yksilöstä, ja jopa työelämän ja julkisen käyttäytymisen näkökohtiin.

Oikeus yksityisyyteen kehittyi jo kauan ennen tietokoneiden ja internetin kehittymistä ja tietoyhteiskunnan syntyä. Tämän kehityksen aikana syntyi uusi ja nykyaikainen yksityisyyden käsite, nimittäin oikeus henkilötietojen suojaan. EU:n oikeusjärjestyksessä tietosuoja on tunnustettu perusoikeudeksi, joka on erillään yksityiselämän kunnioittamista koskevasta perusoikeudesta. Henkilötietojen suojaan kuuluu, että henkilöitä on suojattava henkilötietojen käsittelyn yhteydessä. Kaikki toimet, joihin liittyy henkilötietojen käsittelyä, voivat kuulua tietosuojasääntöjen soveltamisalaan ja synnyttää oikeuden henkilötietojen suojaan. Esimerkiksi jos työnantaja tallentaa työntekijöiden nimiä ja palkkaa koskevia tietoja, pelkkää näiden tietojen tallentamista ei voida pitää yksityiselämään puuttumisena. Tällainen puuttuminen voisi kuitenkin laukaista oikeuden henkilötietojen suojaan.

Verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus liittyy kyberturvallisuuteen. Kyberturvallisuus on tekniikoiden, prosessien ja valvonnan soveltamista järjestelmien, verkkojen, ohjelmien, laitteiden ja tietojen suojaamiseksi verkkohyökkäyksiltä. Toisin kuin oikeus yksityisyyteen tai oikeus tietosuojaan, kyberturvallisuus ei koske vain yksityishenkilöä. Euroopan unionissa on lainsäädäntöä, jolla pyritään toisaalta parantamaan kyberturvallisuutta kansallisella tasolla ja toisaalta lisäämään yhteistyötä EU:n sisällä. Tämän lisäksi siinä otetaan käyttöön vaatimus ilmoittaa tietoturvaloukkauksista, myös sellaisista, jotka eivät vaaranna henkilötietoja, sekä tietoturvavaatimukset ja vaatimus hallita riskejä, joita sovelletaan keskeisiä palveluja tarjoaviin yksiköihin monilla eri aloilla.