Neuvoja työnantajille whistleblowing raporttien hallinnoinnista.
Lähes joka kolmas eurooppalainen organisaatio ei voi olla samaa mieltä siitä, että niiden yrityskulttuuri edistää vuonna 2019 annettavan EU:n direktiivin noudattamista. whistleblowingNAVEX Globalin tuoreen tutkimuksen mukaan. Tehokkaiden whistleblowing -mekanismien tiellä on useita esteitä, muun muassa se, miten pelottavaa ihmisten voi olla ylipäätään ilmoittautua. Tässä artikkelissa luodaan katsaus kolmeen tärkeään näkökohtaan, jotka työnantajat voivat ottaa huomioon ilmoitusten hallinnoinnissa:
- Toimiin ryhtyminen;
- Moraalinen rohkeus;
- Vankka whistleblowing järjestelmä.
Toimiin ryhtyminen
Se ei ehkä tunnu neuvolta, mutta toimiin ryhtyminen on yksi ensimmäisistä askeleista, joita työnantajat voivat ottaa kohti menestyksekästä hallintoa. ilmiantajan ilmoitukset. NAVEXin tutkimuksessa todettiin, että keskijohdolla on usein taipumus jäädä odottamaan valituksia ja joissakin tapauksissa jopa salata ne ylemmiltä esimiehiltä. Clearyn ja Duken (2019) tutkimuksessa tätä kutsutaan tahalliseksi sokeudeksi - haluksi välttää komplikaatioita, joilla on mahdollisesti kielteisiä vaikutuksia organisaation rahoitukseen tai julkisuuskuvaan. Valitusten arvioinnista vastaavat henkilöt ryhtyvät sitten motivoituneeseen päättelyyn ja vaativat lisää todisteita silloinkin, kun niitä on jo toimitettu. Tämä johtaa toimimattomuuteen, joka puolestaan voi pahentaa tilannetta. Kyse ei siis ole siitä, että ongelmat on tunnistettava, vaan siitä, että niille on tehtävä jotain.
Moraalinen rohkeus
Tämän vaikutuksen torjumiseksi työnantajat voivat myös edistää moraalisen rohkeuden harjoittamista siten, että työntekijät ovat tietoisia keskenään kilpailevista tunteista ja eduista eettisissä pulmatilanteissa. Cleary ja Duke (2019) suosittelevat, että johtajia pohjustetaan etsimään uskomustensa vahvistamattomuutta ennakkoluulojen kiertämiseksi ja etsimään ennakoivasti asian ydintä. Tämä voi olla vaikeaa organisaatioissa, joissa on vähän työntekijöitä, koska on hyvin todennäköistä, että vastuuhenkilöllä on jo henkilökohtainen suhde sekä ilmiantajiin että väärinkäytöksiin sekaantuneisiin henkilöihin. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi nimettömien valitusten tekemisen mahdollisuus on niin tärkeä. Walorin seulontatyökalun kaltaiset ominaisuudet voivat olla tässä suhteessa hyödyllisiä, sillä se tarjoaa kolmannen osapuolen arvion kunkin ilmoituksen vakavuudesta ennen sen välittämistä asianomaiselle yhteyshenkilölle. Jos henkilö on osallisena valituksessa, se välitetään seuraavalle yhteyshenkilölle.
Vankka whistleblowing järjestelmä
Tämäkin suositus voi tuntua itsestään selvältä, mutta tutkimusten mukaan menestykseen vaikuttavat tietyt tekijät. Khan et al. (2022) havaitsivat, että väärinkäytöksiä tarkkailevat henkilöt ilmoittavat väärinkäytöksistä mieluummin puolueettomille henkilöille, mikä johtunee ainakin osittain edellä mainituista seikoista. Tässä kohtaa seulontapalvelusta voi olla apua, ja siksi yhteyshenkilö (kenelle kantelu välitetään) on ratkaisevan tärkeä. Tutkimuksessa päädyttiin siis siihen, että helppokäyttöiset raportointimenetelmät ja selkeästi määritellyt vastuualueet ovat olennaisen tärkeitä onnistuneen whistleblowing -järjestelmän kannalta. Asiaa koskevaa lainsäädäntöä koskeva koulutus voi myös auttaa työntekijöitä havaitsemaan väärinkäytökset varhaisessa vaiheessa. Siksi Walor on sitoutunut tarjoamaan ratkaisun, jossa ihmiset saavat tarvitsemansa tiedot ennen ilmoituksen tekemistä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että whistleblowing -sivuston raporttien tehokas hallinnointi edellyttää, että valituksen johdosta ryhdytään toimenpiteisiin. Se edellyttää myös moraalista rohkeutta, jotta voidaan arvioida, miten omat ennakkokäsitykset voivat vaikuttaa tilanteeseen. Vankan whistleblowing -järjestelmän toteuttamiselle on siis ominaista, että raportointimenetelmät ovat helppokäyttöisiä, toimivaltasuhteet on määritelty selkeästi ja työntekijät ovat hyvin perillä asioista.
Lisätietoa:
Cleary S, Duke M (2019) "Clinical Governance Breakdown: Australian Cases of Wilful Blindness and Whistleblowing.' Nursing Ethics. 26(4), 1039-1049.
Khan J, Saeed I, Zada M, Ali A, Contreras-Barraza N, Salazar-Sepúlveda G, Vega-Muñoz A (2022) "Examining Whistleblowing Intention: The Influence of Rationalization on Wrongdoing and Threat of Retaliation.". International Journal of Environmental Research and Public Health. 19(3), 1752-.
NAVEX Global (2022) Whistleblowing Euroopassa, NAVEXGlobalin raportti.
