Etkö vieläkään ole varma, mitä uusi ilmiantajia koskeva lainsäädäntö tarkoittaa yrityksesi kannalta?
Tanskalaiset yritykset, joilla on yli 49 työntekijää, ovat velvollisia perustamaan sisäinen ilmiantajajärjestelmä. Lue alta, mitä laki tarkoittaa yrityksesi kannalta. Tanskalaisten yritysten on varmistettava, että työntekijät voivat anonyymisti hyödyntää yrityksen sisäistä ilmiantajajärjestelmää.
24. kesäkuuta 2021 saatettiin Tanskan lainsäädännössä voimaan vuoden 2019 EU-direktiivi, jonka tarkoituksena on varmistaa ilmiantajien oikeudet.
Alla on vastauksia siihen, miten asiat sopivat yhteen.
Miten hälytyksiä käsitellään?
Yrityksen työntekijöiden on voitava käyttää hyväkseen sisäistä whistleblowing järjestelmää suullisesti tai kirjallisesti. Myös ulkopuoliset henkilöt voivat käyttää järjestelmää, mutta tämä ei ole lakisääteinen vaatimus.
Työnantajan tehtävänä on nimetä järjestelmän ilmiantaja yksikkö, joka hallinnoi järjestelmää puolueettomasti. Tämä voidaan tehdä yrityksen sisäisesti, mutta on myös mahdollista, että tehtävään osallistuu kolmas osapuoli, kuten asianajaja tai raportointialustan tarjoaja, kunhan he täyttävät puolueettomuusvaatimuksen.
Ilmiantaja ei saa kärsiä kostotoimista vilpittömässä mielessä tehdyn ilmoituksen vuoksi. Esimerkkejä kostotoimista ovat virantoimituksesta pidättäminen, irtisanominen, alentaminen, palkan alentaminen, häirintä tai syrjäyttäminen. Yksikkö vastaa siitä, että se pitää yhteyttä ilmiantajaan koko prosessin ajan. Ilmoitus on kuitattava seitsemän päivän kuluessa sen vastaanottamisesta, ja kolmen kuukauden kuluttua siitä ilmoittajan on saatava yksiköltä palautetta. Ilmoittajalla on myös oikeus saada seurantaa ja perusteluja tapauksensa lopputuloksesta. Palautteen on oltava sovellettavan lainsäädännön mukainen, kuten hallintomenettelylaissa ja tietosuoja-asetuksessa säädetään.
Milloin laki tulee voimaan?
Laki tulee voimaan 17. joulukuuta 2023 niiden yksityisten yritysten osalta, joissa on 50-249 työntekijää, ja 17. joulukuuta 2021 alkaen niiden yritysten osalta, joissa on yli 249 työntekijää.
Mitä voidaan ilmoittaa?
Uusi lainsäädäntö kattaa EU:n lainsäädännön rikkomukset sekä muut vakavat rikokset. Tämä tarkoittaa, että rahanpesun, seksuaalirikosten, häirinnän ja etniseen alkuperään tai uskonnollisiin ja poliittisiin vakaumuksiin perustuvan syrjinnän kaltaiset tapaukset kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. whistleblowing järjestelmän piiriin.
Mitä seuraamuksia noudattamatta jättämisestä seuraa?
Ilmiantajalla on oikeus korvaukseen, jos häneen kohdistetaan kostotoimia ilmoituksen johdosta. Jos ilmiantaja on ilmoituksen johdosta irtisanottu, hänellä on oikeus saada takaisin palvelukseensa, jos hän niin haluaa. Jos ilmiantaja pystyy osoittamaan, että hän on joutunut vastatoimien kohteeksi vilpittömässä mielessä tehdyn ilmoituksen yhteydessä, todistustaakka siitä, että kyseisestä ilmoituksesta ei ole aiheutunut vastatoimia, on työnantajalla.
