Kysymys rahallisen korvauksen maksamisesta whistleblowing
Ajatus rahallisesta korvauksesta saattaa aluksi vaikuttaa intuition vastaiselta, mutta Dyckin ja muiden (2010) tutkimuksessa todettiin, että se ei näytä johtavan kevytmielisten oikeudenkäyntien liialliseen määrään. He ehdottavat, että korvaus olisi kytkettävä suoraan paljastuneen petoksen suuruuteen. Tämä lähestymistapa on toiminut Yhdysvalloissa, luultavasti siksi, että se alentaa korkeita henkilökohtaisia kustannuksia, jotka liittyvät whistleblowing.
Yksi syy EU:n direktiiviin Whistleblowing (2019) on korjata organisaatioiden ja yksityishenkilöiden välistä vallan epätasapainoa, sillä ensin mainituilla on paljon suuremmat pakkokeinot. Rahallinen korvaus ei kuitenkaan ole osa direktiiviä. Nähtäväksi jää, muuttuuko tämä tulevan lainsäädännön myötä, mutta yritykset voivat itse päättää, haluavatko ne kannustaa whistleblowing tällä tavoin, ja myös sen, miksi yrityksen kannalta on arvokasta suojella heitä.
Tämä ongelma johtuu todennäköisesti siitä, että monissa Euroopan unionin maissa (ja muualla) suhtaudutaan yhä kielteisesti osoitteeseen whistleblowing, puhumattakaan siitä, että yksilöille maksettaisiin korvauksia. Monissa tapauksissa whistleblowing nähdään pikemminkin välineenä väärien valitusten esittämiseen ja/tai yksilöiden painostamiseen. Samaan aikaan whistleblowing aiheuttaa hälytyksen tekijöille suuria henkilökohtaisia kustannuksia, sillä monet tällaiset henkilöt joutuvat jättämään työpaikkansa henkilökohtaiseen hyvinvointiinsa ja työelämäänsä kohdistuvien kielteisten vaikutusten vuoksi, vaikka varsinaisia kostotoimia ei olisikaan tapahtunut.
Jotta organisaatioita voitaisiin kannustaa sisällyttämään rahallisia korvausjärjestelmiä whistleblowing -ratkaisuihinsa, käytäntöä koskevan keskustelun on muututtava. Ennen kuin whistleblowing nähdään hyödyllisenä käytäntönä, on todennäköistä, että monet EU:n valtiot ja organisaatiot jatkavat asian sivuuttamista. Siksi on tärkeää jatkaa keskustelua tästä ja muista kiistanalaisista aiheista, jotka liittyvät whistleblowing.
Lisätietoa:
Dyck A, Morse A, Zingales L (2010) "Who blows the whistle on corporate fraud?" (Kuka puhaltaa pilliin yritysten petoksista?). The Journal of Finance 65(6):2213-2253.
