Miksi ilmiantajiin kohdistuvat kostotoimet ovat iso asia?
Vastatoimien uhka on musta pilvi, joka leijuu mahdollisten tulevien ilmiantajille. Olipa kyse sitten vain koetusta uhasta tai todellisesta todennäköisyydestä, kostotoimien pelko voi ratkaista sen, ilmoittaako henkilö väärinkäytöksestä vai ei. Vuoden 2019 Whistleblowing Direktiivi pyrkii lieventämään tätä ongelmaa, mutta jää nähtäväksi, onnistuuko se käytännössä tehokkaasti. Jotta ymmärtäisimme paremmin, miten ja miksi kostotoimet voivat olla niin suuri ongelma, tässä artikkelissa käsitellään seuraavia keskeisiä seikkoja:
- Halu puhaltaa pilliin;
- Rationalisointi;
- Ilmiantajien suojelu.
Halu puhaltaa pilliin
Kostotoimien pelko vaikuttaa suoraan siihen, onko henkilö todennäköisesti valmis paljastamaan asian. Khanin ja muiden (2022) tutkimuksessa todettiin, että koettu kostouhka voi itse asiassa vähentää yksilöiden halua ilmiantaa asia. Heidän havaitsemiaan keskeisiä pelkoja olivat kuulemma "vertaisten painostus" ja "sanallinen häirintä tai pelottelu".
Tutkimuksen mukaan kostotoimien uhka näyttää jonkin verran lieventyvän, mitä vakavammasta väärinkäytöksestä on kyse. Tämä tarkoittaa, että jos ihmiset pelkäävät, he eivät todennäköisesti ilmoita pienistä väärinkäytöksistä. Ongelmana on, että näistä pienistä asioista voi aina tulla isoja. Tämän vuoksi riskien varhainen hallinta toteuttamalla vankka whistleblowing järjestelmä kannattaa.
Rationalisointi
Rationalisoinnilla voi olla ratkaiseva rooli tässä prosessissa. Se saa väärinkäytösten tarkkailijat varautumaan kostotoimiin ja säätelee rikkomuksen vakavuuden ja aikomuksen ilmiantaa väärinkäytökset. Khan et al. (2022) selittävät, että rationalisointi voi minimoida uhkien havaitun vaikutuksen uhkiin whistleblowing. Tämä voi tapahtua kollegoiden tuen, nimettömän raportoinnin saatavuuden tai muunlaisen oikeudellisen suojan muodossa.
Lisäksi tutkimuksessa selitetään, että järkeistämisen avulla ilmiantaja voi paremmin tarkastella mahdollisia seurauksia, joita puhumisella voi olla, ja lisätä tunnetta siitä, että väärinkäytöksiä on todella tapahtunut (vastakohta tahalliselle sokeudelle, jossa oikeutetut huolenaiheet jätetään huomiotta). Tämä lisää halukkuutta ilmiantajaksi, jolloin organisaatio voi puuttua ongelmaan.
Ilmiantajien suojelu
Huolimatta EU:n Whistleblowing -direktiivin (2019) laajasta soveltamisalasta on joitakin tapauksia, joissa ihmisiä, jotka saattavat haluta puhua, ei suojata. Tällaisia ovat esimerkiksi salassa pidettävät tiedot, oikeudellinen ja lääketieteellinen salassapitovelvollisuus, oikeudenkäyntien salassapito ja rikosoikeudellisia menettelyjä koskevat säännöt. Erityisesti turvaluokitellut tiedot koskevat pikemminkin valtioiden kuin yksityisten yritysten merkittäviä turvallisuuskysymyksiä.
Asiaan liittyy se, että mahdollisille ilmiantajille on tiedotettava näistä poikkeuksista ennen ilmoituksen tekemistä. Työnantajilla on velvollisuus antaa tällaiset tiedot selkeästi ja helposti saataville. Jos näin ei ole, henkilöt voivat joutua vaikeaan tilanteeseen ilman oikeussuojaa. Kostotoimet olisivat silloin reilua peliä.
Vaikka EU:n direktiivi (2019) lieventää pitkälle vastatoimien mahdollisuutta, niiden pelko voi silti estää ihmisiä puhumasta asiasta. Rationalisoinnilla voi olla myönteinen vaikutus tähän seikkaan, kun todistajat saadaan vakuuttuneiksi siitä, että raportoinnista on hyötyä, ja siihen liittyvät kustannukset voidaan minimoida. Direktiivin soveltamisalassa on myös poikkeuksia, jotka voivat jättää tietyt ihmiset haavoittuvaan asemaan. Tässä tapauksessa on korostettava tietoisuuden levittämistä siitä, mitä nämä poikkeukset ovat, jotta estetään ihmisiä joutumasta haavoittuvaan asemaan tai syyllistämästä itseään.
Uteliaalle lukijalle olemme myös luoneet toisen blogipostauksen... Neljä hyötyä Whistleblowing -palvelusta organisaatioille jossa korostetaan whistleblowing sallimisen ja kannustamisen merkitystä johtajien näkökulmasta.
Lisätietoa:
Khan J, Saeed I, Zada M, Ali A, Contreras-Barraza N, Salazar-Sepúlveda G, Vega-Muñoz A (2022) "Examining Whistleblowing Intention: The Influence of Rationalization on Wrongdoing and Threat of Retaliation.". International Journal of Environmental Research and Public Health. 19(3), 1752-.
Saloranta, J (2021) "EU:n Whistleblowing direktiivi: An Opportunity for (Operationalizing) Corporate Human Rights Grievance Mechanisms?''. European Business Organization Law Review. 22(4), 753-780.
